Kevään eduskuntavaaleissa Piraattipuolueen kannatus nousi. Vaikkei eduskuntaan päästykään, suunta on Euroopan parlamentin vaalien ja eduskuntavaalien myötä selvästi nousujohteinen. Piraattipuolue on eduskunnan ulkopuolisista puolueista selkeästi suurin. Koska kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa ei tullut kansanedustajapaikkoja, puolue joutuu keräämään 5 000 kannattajakorttia päästäkseen takaisin puoluerekisteriin, eli voidakseen jatkossakin asettaa ehdokkaita vaaleissa. Muistutan myös Piraattinuorten jäseniä siitä, että kannattajakortti pitää allekirjoittaa erikseen, vaikka olisikin jo puolueen jäsen! Seuraava koitos ovat keväällä 2017 pidettävät kunnallisvaalit.
Terveisiä Islannista
Islannissa piraateilla menee varsin mukavasti. Kolme kansanedustajapaikkaa löytyy jo ennestään, kuten myös luottamustehtäviä Reykjavikin kaupungin hallinnossa. Viime kuukausina piraatit ovat ampaisset Islannissa gallupien ykkössijalle yli 20 prosentin kannatuksella.
Vierailin Islannissa toukokuussa ja tapasin muiden muassa piraattien kansanedustaja Helgi Hrafn Gunnarssonin, Islannin pirattinuorten puheenjohtaja Sigurður Óskar Óskarssonin sekä Arnaldur Sigurðarsonin, joka on Euroopan piraattinuorten (YPE) hallituksen jäsen, Reykjavikin opetuslautakunnan jäsen ja Islannin piraattinuorten entinen puheenjohtaja.
Piraattien nousun taustalla on Islannissa tietenkin osaltaan vuosikymmenen vaihteen talouskriisi, joka iski maahan erityisen pahasti. Tuolloin paljastunut korruptio, jota ei vieläkään ole täysin selvitetty, sai aikaan suuren protestiliikkeen, jonka siivittämänä piraatitkin pääsivät maan parlamenttiin. Islannin piraattien viime kuukausien gallup-nousu ei kuitenkaan enää selity tällä. Helgin, Sigurðurin ja Arnaldurin mukaan mitään yksittäistä syytä ei ole. Gallup-kannatus on noussut pikku hiljaa sitä mukaa kun piraatit ovat tehneet työtä maan parlamentissa ja pääkaupungin hallinnossa. Nyt on päässyt valloilleen tietynlainen lumipalloefekti. Siinä missä piraatit tavoittivat jo aiemmin merkittävän osan nuorista ikäluokista, nyt myös vanhemmat ikäluokat ovat siirtyneet piraattien kannattajiksi. Piraatit ovat vieneet äänestäjiä kaikilta perinteisiltä suurilta puolueilta.
Islantilaisia houkuttaa piraateissa erityisesti ajatus kokonaan uudesta politiikan tekemisen tavasta, jossa avoimuus ja kansalaisten osallistaminen ovat itsestäänselviä lähtökohtia. Piraatit haastavat pienen maan poikkeuksellisen tiiviit hyväveliverkostot. Kun piraatit lisäksi ovat osoittaneet vastuullisuutensa maan ja pääkaupungin luottamustoimissa, ovat pidäkkeet puolueen kannattamiselle hävinneet. Islannissa järjestetään parlamenttivaalit kahden vuoden kuluttua, ja onkin kiinnostavaa seurata miten piraattien kannatus kehittyy vaaleja lähestyttäessä. Suomalaisen opiskelijaryhmän kanssa tapaamani Suomen Islannin-suurlähettiläs kertoi paikallisten valtiotieteilijöiden epäilevän, ettei piraattien kannatushyppäys kanna vaaleihin saakka. Katsotaan, osoittavatko piraatit nämä epäilyt vääriksi!
Kansainvälisiä suhteita on ylläpidetty muutenkin. Ruotsin piraattinuorten puheenjohtaja Elin Andersson vieraili toukokuussa Suomessa, ja vaihdoimme kuulumisia. Piraattinuorten seuraavalla hallituksella voisi hyvinkin olla aihetta vierailla Ruotsissa tutustumassa Ung piratin toimintaan. Se lienee piraattien nuorisojärjestöistä ammattimaisimmin toimiva.
Ajatuksia tulevaisuudesta
Piraattinuorten vuosikokous järjestetään 4. heinäkuuta Mikkelissä Piraattipuolueen kevätkokouksen yhteydessä. Piraattinuorille valitaan kokouksessa uusi hallitus. Olen itse jättämässä puheenjohtajan tehtävän, enkä muutenkaan jatka Piraattinuorten hallituksessa. Tässä ei ole taustalla muuta kuin se, että olen toiminut piraateissa erityisen vastuullisissa hallitustehtävissä jo seitsemän vuotta. Nyt on aika pitää hieman taukoa. Hallintohommista vapautumisen toivon mahdollistavan muun muassa aktiivisemman kirjoittamisen. Saamme varmasti innokkaan ja pätevän hallituksen!
Piraattinuorten näkökulmasta loppuvuosi kannattaa käyttää oman toiminnan kehittämiseen. Vielä ei ole kuntavaalikiireitä. Uuden hallituksen on syytä erityisesti miettiä, miten tavoitetaan kaikkein nuorimmat tulevat äänestäjät. Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa nuorimmat äänestäjät ovat syntyneet vuonna 1999. Olkoon tämän vuoden loppupuolisko omistettu oman toiminnan kehittämiselle, vuosi 2016 suunnitelmien toteuttamiselle, ja alkuvuosi 2017 piraattien nuorekkaalle kuntavaalikampanjalle. Uusi hallitus päättää, miten näissä asioissa edetään.
Terveisin
Ahto Apajalahti
Piraattinuorten puheenjohtaja 2014 – 2015